Ohjaajille

TOIMINTAOHJE ONNETTOMUUS- JA VAHINKOTILANTEISSA


Mikäli harjoituksissa sattuu onnettomuus, harjoituksen ohjaaja kartoittaa tilanteen ja sen vaatimat toimenpiteet. Mikäli harjoituksissa on ensiaputaitoinen henkilö paikalla, harjoitusten ohjaaja voi määrätä hänet hoitamaan loukkaantunutta, muussa tapauksessa hän itse hoitaa loukkaantunutta. Jälkimmäisessä tapauksessa vyöarvossa seuraava jatkaa harjoitusten ohjaamista. Jos on mahdollista, loukkaantunut siirretään sivummalle (esim. pukuhuoneeseen). Harjoitukset jatkuvat mikäli loukkaantuminen ei ole vakava.

Mikäli loukkaantuminen on vakava, harjoittelija on tajuton, epäillään niskavammaa tms., soitetaan ensimmäiseksi yleiseen hätänumeroon, josta saadaan neuvoja. Potilaan turhaa liikuttamista on vältettävä. Sairaskohtausten varalta tulee vetäjillä olla tieto harjoittelijoiden vakavista sairauksista ja pahoista allergioista.


Mikäli loukkaantunut on aikuinen, ja hänelle on tullut esim. murtuma, avohaava tai nivelen sijoiltaan meno, ohjataan henkilö aina lääkäriin, tarvittaessa soitetaan ambulanssi tai taksi. Myös kaikissa pään vammoissa on kehotettava loukkaantunutta käymään näyttämässä vammaa lääkärissä.

 

Aivotärähdys

Aivotärähdys, johon ei liity tajuttomuutta eikä tajunnanhäiriötä, hoituu yleensä kotioloissa. Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää, että paikalla on toinen henkilö, joka voi tarkkailla mahdollisia voinnin muutoksia. Erityisesti yöunen aikana on vammautunutta syytä herätellä muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi.

 

 

Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä. Särkyyn voi tarvittaessa ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä (esim. parasetamolia). Tapaturman lähipäivinä kannattaa välttää fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä.

 

 

Sairaalahoito on tarpeen, jos päävamman yhteydessä ilmenee seuraavaa

 

 

•tajuttomuus tai tajunnan tason aleneminen (vaikeus pysyä tajuissaan, esim. pitää silmiä auki)

•puheen ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeudet

•tunnistus- ja hahmotusvaikeudet (ei tunnista tuttuja ihmisiä tai paikkoja)

•tunnon menetystä, lihasheikkoutta

•jatkuvasti pahenevaa päänsärkyä

•toistuvaa oksentelua tai yleistä heikkouden tunnetta

•näön tai kuulon menetys tai heikkeneminen

•verenvuoto korvasta

•musta silmä ilman silmään kohdistunutta vammaa

•tasapainovaikeuksia
 
 
VAMMOJEN EHKÄISY

Laadukas lämmittely ja jäähdyttely kuuluvat jokaiseen harjoitukseen. Ne ovat tehokas tapa torjua urheilussa sattuvia vammoja.

 

Lämmittely (n. 20 minuuttia)

 

1.Syke nousuun ja pieni hiki pintaan yleislämmittelyllä.

2.Muista monipuoliset liikkeet, liikesuunnat ja nopeudet.

3.Varmista lajissa tarvittavat liikelaajuudet.

 

Jäähdyttely (n. 15 minuuttia)

 

1.Pysy liikkeessä.

2.Valitse liikkeitä, jotka kuormittavat harjoituksessa käytettyjä lihaksia.

3.Laske tehoja hiljalleen.